Vuoden huussiteko 2020
Vuoden 2020 kultainen talikko myönnettiin Sambiaan neljälle organisaatiolle, jotka ovat edistäneet Sambiassa sanitaatiotyötä yhdessä yhdistyksen kanssa, ensimmäiset kumppanit olivat mukana jo yhdistyksen ensimmäisessä kehitysyhteistyöhankkeessa vuonna 2006. Green Living Movement (GLM), Network for Environmental Concerns and Solutions (NECOS), Livingstone Green Iniative (LGI) ja Ukadzipalile Integrated Project (UIP) ovat tehneet vuosia väsymätöntä työtä sanitaation parantamiseksi Sambiassa. Sanitaatio ja hygieniakoulutukset ovat toiminnan keskiössä, jotta ihmiset ymmärtävät sanitaation ja hygienian tärkeyden tautien leviämisessä. Käymälöitä on tähän mennessä Sambiassa rakennettu lähes 800, joista osa on kotitalouksien käymälöitä ja osa yhteisöjen käymälöitä, esimerkiksi kouluilla ja keskeisillä paikoilla. Suurimmat käymälät ovat 28 säiliöisiä koulun käymälöitä, joilla on tuhansia käyttäjiä päivittäin.. Lisäksi on rakennettu noin 20 kaivoa ja/tai vesikioskia sekä satoja käsienpesupisteitä. Kumppanit ovat tehneet myös paljon työtä Sambian hallinnon ja muiden sidosryhmien lobbaamisessa ja Sambiassa onkin viime vuosina herätty sanitaation tärkeydestä, ja myös hallituksella ja sen kumppaneilla on isoja sanitaatio-ohjelmia meneillään. Myös yhdistyksen hankkeet tukevat näitä yhteisiä ponnistuksia, jotta Sambia saavuttaisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen 100 % sanitaation kattavuuden vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä perussanitaation piirissä on vain 26 % väestöstä, joten työtä on vielä paljon tehtävänä.
Hankkeissa on perustettu useita pienyrityksiä ja toimintaryhmiä, jotka vastaavat esimerkiksi rakentamisesta, käymälöiden tyhjentämisestä tai käymälätuotosten keräämisestä niiltä, jotka eivät sitä itse voi käyttää esimerkiksi tilan puutteen vuoksi. Puutarhojen tuotteiden myynnillä on saatu esimerkiksi maksettua kymmenien koululaisten koulumaksut, joka voi olla ihan ratkaiseva tekijä juuri tämän lapsen elämässä. Vuoden 2020 vuoden ehkä jännittävin prosessi Sambiassa on ollut käymälätuotosten tuotteistaminen virallisiksi lannoitteiksi, ja meillä onkin juuri käynnissä prosessi, jossa saamme ensimmäistä kertaa viralliset lannoitevalmistestatukset sekä nestemäiselle että kiinteälle lannoitteelle. Tuotanto on juuri alkamassa ja toivottavasti meillä on alkuvuodesta jo ensimmäiset viralliset tuotteet myynnissä.
Vuoden huussiteko 2019
Vuoden 2019 Kultainen talikko myönnettiin Puolustusvoimien MORTTI-ryhmälle. Palkittu ryhmä, joka sisältää henkilöitä sekä Puolustushallinnon rakennuslaitokselta että Puolustusvoimista, otti kenttäolosuhteiden sanitaation parantamisen tehtäväkseen ja lähti ennakkoluulottomasti mukaan MORTTI-hankkeessa (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) tehtyyn pilottiin. Ryhmän jäsenet osoittivat innokkuutta aiheeseen liittyen, halusivat kokonaisvaltaisesti edistää ympäristöasioita alueella ja muualla Puolustusvoimissa, ja varmistivat, että kohderyhmän varushenkilöt ”luovuttivat tutkimusmateriaalia” hankkeen pilottikäymälään. Ryhmän kaikkien jäsenten panos varmisti sen, että MORTTI-hanke toteutui menestyksekkäästi.
MORTTI-hanke toteutettiin Sitran rahoittamana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) kanssa. Edistyksellisessä kiertotaloutta edistävässä hankkeessa selvitettiin ratkaisuja kenttäolosuhteissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Virtsa ja uloste sisältävät paljon ravinteita ja niiden erottelu muista jätevesistä jo syntypaikalla mahdollistaa tehokkaan ravinteiden talteenoton ja hyötykäytön. Samalla säästetään käymäläjätevesien kuljetuskustannuksissa ja pienennetään kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Tehokas ravinteiden kierrätys voi vähentää ilmastovaikutuksia ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä, edellyttäen koko ketjun hyvää hallintaa.
Vuoden huussiteko 2018
Vuoden Huussiteko 2018-tunnustuksen saivat kangasalalaiset Kari ja Juha Sipilä sekä iittalalaiset Jussi Mikkola ja Maria Kämäri. Maatilat ovat antaneet peltoalaa hankkeiden ravinnekokeisiin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Palkinnon perusteluissa korostettiin maatilojen ennakkoluulotonta osallistumista Käymäläseura Huussin ja Tampereen ammattikorkeakoulun Biourea ja Hierakka -hankkeisiin. Biourea-hanke tähtäsi virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamiseen lannoitevalmiiksi. Hierakka-hanke puolestaan tutki Tampereen Hiedanrannan kehitysalueella ravinteiden kierrättämistä osana Saaristomeren tilan parantamiseen pyrkivää Raki2-ohjelmaa. Yhteistyö maatilojen kanssa alkoi vuonna 2015 ja on jatkunut mutkattomasti ja hyvässä yhteishengessä jo kolme kasvukautta.
– Maatilojen omistajat ovat olleet vilpittömän innostuneita kokeiluista ja osoittaneet aitoa kiinnostusta uuden ja vähän oudonkin lannoitteen viljelykokeiluihin, perusteluissa todetaan.
Lisäksi palkitut ovat olleet mukana lannoituskokeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä uhranneet aikaansa ja apuaan virtsan levitykseen ja sadon tutkimuksiin viljelijän muutoinkin vuoden kiireisimpinä ajankohtina: kylvö- ja sadonkorjuuaikaan.
Kultaisen talikon jakaneen Käymäläseura Huussi ry:n edustajat sanovat tietävänsä, että tilat ovat saaneet kokea myös julkisuuden kiinnostuksen ja siihen liittyvän kommentoinnin niin hyvässä kuin pahassakin, mutta se ei ole vaikuttanut heidän haluunsa olla mukana edistämässä ravinnekiertoa ja kestävää sanitaatiota.
Vuoden huussiteko 2017
Vuoden 2017 kultainen talikko luovutettiin Tampereen ympäristötorilla maanantaina 5.6 Tampereen kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelmalle. Tunnustuksen vastaanotti Hiedanrannan hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju. Hiedanrannan kehitysohjelma on 16. talikon saaja.
Tampereen Hiedanrannan alueelle suunnitellaan 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosaa. Jo ennen alueen rakentamista Hiedanrannassa on haluttu edistää kiertotaloutta konkreettisin kokeiluin. Yhteisöille, yrityksille ja oppilaitoksille on annettu mahdollisuus toteuttaa erilaisia kehityshankkeita alueella.
Kun Hiedanrannan sellutehtaan vanha kuivauskonehalli muunnettiin kulttuurikäyttöön, syntyi tarve käymälöiden rakentamiseen. Vanhoissa tiloissa ei ollut toimivaa viemäröintiä ja muutaman kokouksen jälkeen päädyttiin kuivakäymäläjärjestelmän rakentamiseen. Hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjun aito innostus ja ennakkoluulottomuus edesauttoivat kulttuuritila Kuivaamon kuivakäymälöiden toteutusta.
Usean toimijan yhteistyönä Kuivaamolle suunniteltiin ja rakennettiin 21 kuivakäymälää kesällä 2016. Käymälöistä kaksitoista on erottelevaa kuivakäymälää, kuusi vedetöntä pisuaaria sekä yksi esteetön kompostoiva kuivakäymälä. Käymäläkapasiteetti on riittävä 1000 asiakkaan käyttöön ja täysin ainutlaatuinen järjestelmä Suomessa.
Palkinnosta iloisesti yllättynyt Reijo Väliharju totesi kiitospuheessaan, että Hiedanrannan projekti on ollut todella antoisa. ”Rajallisten resurssien maailmassa kiertotalousajattelu pitäisi ottaa osaksi asuinalueiden toteutusta ja käyttää innovatiivisia menetelmiä, että saadaan konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi kallisarvoisia käymälätuotoksia voidaan hyödyntää ravinteena ja/tai energiana. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa saadaan näitä asioita eteenpäin, totesi Väliharju.”
Lisätietoa lehdistötiedotteessa!
Vuoden huussiteko 2016
Vuoden 2016 kultainen talikko luovutettiin kuivasanitaatiosta väitelleelle tohtori Mia O’Neillille. Mia O’Neill on 15. tunnustuksen saaja.
Mia O’Neill kiinnostui Sambian sanitaatiotilanteesta opiskellessaan ympäristöpolitiikkaa Tampereen yliopistossa. Osallistuessaan yhdistyksen syysvuosikokoukseen 2009 hän tuli suostuneeksi myös puheenjohtajan pestiin. Töiden ja useiden lisäopintojen ohella Käymäläseura Huussi ry:n puheenjohtajuus on ollut työllistävä harrastus. Into ja kiinnostus kuivakäymälöihin sekä ekologisen sanitaatioon edistämiseen on vain vahvistunut ja Sambian sanitaatiotilanteesta tehty Pro gradututkielma sai jatkoa väitöskirjaksi asti. Puheenjohtajan pesti venyi kuuteen vuoteen ja työt yhdistyksen hallituksessa jatkuvat edelleen. Puheenjohtajakaudellaan Mia O’Neill on edistänyt yhdistyksen tavoitteita monin tavoin yksityishenkilönä, ammatissaan ja harrastuksiensa kautta. Huussitohtorin kotona ei ole vesivessaa vaan sinne hankittiin kuivakäymälä. Viime vuonna monitaitoinen Mia O’Neill yhdisti käymäläasiat toiseen rakkaaseen harrastukseensa ja ohjasi näytelmän ”Vessa on tuollapäin”, joka esitettiin vuoden 2015 Maailman käymäläpäivän kunniaksi.
Vuoden huussiteko 2015
14. Kultainen talikko- palkinto jaettiin tänä vuonna Taavi Seppälälle, Tampereen Nekalan siirtolapuutarhan isännälle. Talikko luovutettiin maailman ympäristöpäivänä 5.6.2015 Seppälälle tunnustuksesi esimerkillisestä kuivakäymälöiden ja ravinnekierron edistämisestä. Hänen omistautumisensa kuivakäymälöiden edistäjänä on ollut uraauurtavaa ja muilta siirtolapuutarhoilta on käyty hakemassa esimerkkiä käymälälannoitteen käsittelystä ja loppukäytöstä.
Nekalan siirtolapuutarhalla on yhdeksän kuivakäymälää siirtolapuutarhan asukkaiden ja kävijöiden käytössä. Vuosina 2005-2010 alueen kompostikäymälät ja käymäläjätteen käsittely uudistettiin täysin ja näiden uudistusten suunnittelu oli pääasiassa Taavi Seppälän käsialaa. Käymälöiden tuotokset käytetään perusteellisen jälkikompostoinnin jälkeen sekä Nekalan yleisalueilla että asukkaiden viljelyksillä. Nekalan siirtolapuutarhan ja Taavin työ ravinnekierron eteen on siis ollut edistyksellistä, varsinkin kun ravinteiden kierrätys on ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Huussi Ry ja Nekalan siirtolapuutraha yhdessä Taavin kanss aovat tehneet yhteistyötä erityisesti ravinnekierron edistämiseksi. Siirtolapuutarha otti vastaan kesällä 2014 Käymäläseuran mobiilikuivakäymälän KEKO:ssa kerätyt tuotokset. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi tutkimalla Nekalan kuivakäymälöiden suotonesteitä. Kuivakäymälät ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella ja siirtolapuutarhaan on käynyt tutustumassa vieraita kymmenistä maista muun muassa kolmen vuoden välein järjesttettävän Dry Toilet Konferenssin yhteydessä.
Nekalan siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1932 ja Nekalan siirtolapuutarhayhdistys vuonna 1933. Vuoden 1932 talousarviossa ”ulkohuonerakennuksiin” oli varattu peräti 600 mk. Näistä ajoista on tultu pitkälle ja nyt Nekalasssa on erittäin toimiva, ravinteet kierrättävä kuivakäymäläjärjestelmä, jota kelpaa esitellä.
Vuoden huussiteko 2014
Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2014 jaettiin 13. Kultainen talikko. Vuoden 2014 Talikon saaja on Pekka Kariniemi, Biolanin hallituksen puheenjohtaja. Pekka Kariniemi on toiminut kestävän ravinnekierron edelläkävijänä ja esimerkillään näyttänyt tietä myös muille alan toimijoille. Biolan on hyvä esimerkki siitä, että ravinteiden kierrätys voi olla myös tuottavaa liiketoimintaa. Kariniemi haluttiin palkita ei ainoastaan Vuoden Huussiteosta vaan hänen elämäntyöstään kuivakäymäläaatteen puolestapuhujana.
Huomionosoitus sopii erityisen hyvin vuodelle 2014, jolloin Biolan viettää 40-vuotisjuhlaansa. Biolanissa kestävä kehitys on ollut alusta asti käytännön tekoja. Tästä kertoo esimerkiksi kananlannan jalostaminen luomulannoitteeksi ja Suomen ensimmäisen kompostorin tuonti markkinoille jo 1970-luvulla. 1990-luvulla Biolan paneutui mökkien kuivakäymälöiden kehittämiseen. Vanhoista kuivakäymälöistä pistekuormituksena samaan paikkaan tulevat ravinteet saastuttavat pohjavesiä. Vuonna 1998 Biolan lanseerasi Kompostikäymälän, josta on tullut Suomen myydyin kuivakäymälä. Viime vuosien aikana Biolanin ekologisen sanitaation osaamista on viety eri puolille maailmaa yhteistyössä niin paikallisten viranomaisten kuin järjestöjenkin kanssa.
”Ihmishistorian yksi järjettömimmistä keksinnöistä on ollut käyttää juomavettä vessajätösten huuhteluun. Vielä ihmisten mielikuvissa ei olla valmiita luopumaan vesivessasta, mutta uskon, että tähän suuntaan ollaan pitkällä tähtäimellä menossa”, pohtii Pekka Kariniemi.
Vuoden huussiteko 2013
Käymäläseura Huussi ry. on myöntänyt vuosittain jaettavan Kultaisen talikon ympäristöjärjestö Dodo ry.:n kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöydälle. Kultainen talikko on Käymäläseura Huussi ry.:n palkinto vuoden huussiteosta. Vuoden huussiteko palkinto luovutetaan jo 12:ta kertaa ja se on tunnustus kuivakäymäläasian merkittävästä edistämisestä. Talikko luovutettiin kaupunkiviljelijöille kahvila Kääntöpöydän avajaisissa Pasilan veturitalleilla lauantaina 18.5.
Dodo ry. on murtanut ennakkoluuloja kuivakäymälästä vain haja-asutusalueelle soveltuvana ratkaisuna. Dodo on tuonut kuivakäymälän kaupunkiviljelypuutarhaansa keskelle Helsinkiä ja haluaa osoittaa, että sanitaatio voidaan hoitaa myös toisin kuin on totuttu. Tämä on edellyttänyt Kääntöpöydän vapaaehtoisilta työtä lausuntojen ja suositusten toimittamisessa ja virastojen vakuuttamisessa kuivakäymälästä parhaana ratkaisuna tarkoitukseensa. Dodon Kääntöpöytä voi toimia tästä eteenpäin tienraivaajana ja positiivisena ennakkotapauksena seuraaville kuivakäymälää julkiseen paikkaan kaupunkialueelle suunnitteleville.
Liittäessään kuivakäymälän osaksi suosittua kaupunkiviljelytoimintaansa Dodo ry. on ansiokkaasti tuonut esiin ekologisen ravinnekierron merkityksen sekä ruuantuotannossa että ekosysteemien toimivuudessa. Kuivakäymälä on todellista kestävää kehitystä ja asian merkitystä herättelemään on tärkeää saada pilotteja ja ennakkotapauksia kuten Dodon kääntöpöytä.
Vuoden huussiteko 2012
Käymäläseura Huussi ry. luovutti ympäristöpalkintonsa jo 11:ttä kertaa. Tänä vuonna yhdistyksen 10-vuotisjuhlan kunniaksi Vuoden huussiteko -palkinto, Kultainen talikko, luovutettiin Tammelantorilla osana Ympäristötoria ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun järjestämää Vihreää viikkoa. Vihreän viikon teemana on tänä vuonna osuvasti vesi.
Vuoden huussiteosta palkittiin Raini Kiukas, joka on toiminut huussisanoman viestinviejänä jo vuosia. Hän on yksi Käymäläseuran perustajajäsenistä ja kuivakäymälöitä myyvän DT-keskuksen omistaja. Suureksi osaksi hänen ansioitaan ovat kansainvälinen Dry Toilet -konferenssi, joka tänäkin vuonna järjestetään Tampereella, OmaMökki-kevätmessuilla järjestettävä Huussikortteli sekä kuivakäymälän ja Käymäläseura Huussi ry:n tunnettuus maailmalla. Vuoden huussiteko -palkinto jaettiin siis elämäntyöstä, joka kuitenkaan ei vielä päättyne. Raini on toistaiseksi luopunut Käymäläseura Huussin luottamustoimista, ja yhdistys kokee, että Kultaisen talikon luovuttaminen juuri yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuonna on erityisen sopivaa yhdistyksen kivijalkana toimineelle Raini Kiukkaalle.
Vuoden huussiteko 2011 –palkinnot elämäntöistä
Vuoden huussiteon saaja valittiin nyt kymmenettä kertaa ja se oli ylivoimaisen vaikea. Kultaisen talikon saajia on kaksi:
– Yliopistonlehtori, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Helvi Heinonen-Tanski
– Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija, diplomi-insinööri Erkki Santala
Helvi Heinonen-Tanski on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, joka opettaa ja tutkii ympäristömikrobiologiaa Kuopion yliopistossa. Hän jakaa asiantuntemustaan, järjestää seminaareja ja tilaisuuksia, kirjoittaa ja puhuu. Hän on Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja ja SLL:n energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja. Lisäksi hänellä on kokemusta kehitysmaiden ympäristöongelmista. Hän on tehnyt pitkän uran ympäristöasioiden tutkijana ja toiminut ekologisen sanitaation ja ravinteiden kierrättämisen puolestapuhujana vuosikymmeniä. Kultaisen talikko on tunnustus, joka symboloi tätä arvokasta työtä. Käymäläseura Huussi ry:n hallitus kiittää Helvi Heinonen-Tanskia erityisesti merkittävästä työstä ekologisen sanitaation, kestävien käymäläratkaisujen ja ympäristöasioiden parissa.
Erkki Santala on Suomen Ympäristökeskuksessa Vesivarayksikön johtava asiantuntija (yli-insinööri). Hän on ollut mukana koostamassa useita tietopaketteja niin haja-asutus alueen jätevesien hoitamisesta kuin yhdyskuntienkin jätevesiasioista 70-luvulta asti. Kiistaton pitkänlinjan ammattilainen jätevesiasioissa on myös aktiivisesti hoitanut jätevesilaitteiden standardisointia Suomessa ja Euroopassa. Erkki Santala on työllään edistänyt merkittävästi Suomen uuden jätevesiasetuksen syntyä.
Takavuosina virkamiesten kiinnostus kuivasanitaatiota kohtaan ei ole ollut erityisen suurta tai innostunutta. Erkki Santala on varhainen vaikuttaja ja uranuurtaja. Yhdistyksen hallitus on vakuuttunut, että osa kiinnostuksen kasvusta on tapahtunut hänen ansiostaan.
Kun Käymäläseura Huussi ry perusti Vuoden huussiteko -palkinnon Kultaisen talikon, perustajat toivoivat voivansa luovuttaa Kultainen talikon jonakin päivänä myös virkamiehelle. Se päivä oli Maailman ympäristöpäivänä 2011!
Vuoden huussiteko 2010
Vuoden 2010 Kultainen talikko -palkinnon sai Tampereen Teknillisen yliopiston professori Tuula Tuhkanen ja TTY:n verkko-opintojakso Safe and Sustainable Sanitation.
Käymäläseura Huussi on järjestänyt kolme kansainvälistä kuivasanitaatiokonferenssia Tampereella. DT 2006 -konferenssia edeltäneestä työpajasta koottiin professori Tuula Tuhkasen johdolla Tampereen teknillisen yliopiston Kemian ja biotekniikan laitoksella englanninkielinen verkkoopintojakso, joka on toteutettu jo kolme kertaa vuosina 2006-2009. Turvallisen ja kestävän sanitaation BIO-4356 Safe and Sustainable Sanitation -opintojakson suoritti viime vuonna 70 opiskelijaa 25 maasta ja sen sisältöä, tasoa ja kansainvälistä tunnelmaa on kiitelty. Verkkokurssilla on ollut mukana sanitaation ammattilaisia järjestöpuolelta, kehitysyhteistyön ammattilaisia sekä yliopisto-opiskelijoita ympäri maailman.
Käymälähygienia on pedagogisesti haastava aihe, koska se on hyvin kulttuurikohtainen, varsin arkaluonteinen sekä terveys- että usein myös tasa-arvokysymys. Safe and Sustainable Sanitation -opintojakso on joka suhteessa ansiokas edelläkävijä. Se edistää osaltaan suomalaisen vesi- ja sanitaatio-osaamisen tunnettuutta kansainvälisesti, korostaa Käymäläseura Huussi ry. hallitus. Verkko-opintojaksojen avulla sanitaatiotietoutta on pystytty pitämään esillä ja levittämään myös Dry Toilet -konferenssien välillä.
Vuoden huussiteko 2009
Vuoden jaettava palkinto oli jo kahdeksas ja se luovutettiin YLE 1:n toimittajille Nina Stenroselle ja Anu Valveelle, jotka yhdessä tuotantotiiminsä kanssa saivat aikaan neliosaisen TV-sarjan Paska juttu.
Paska juttu käy läpi tuotteen historiaa, miten sitä on aikoinaan alettu vesittää, ottaa näkökulmia myös kansainvälisestä tuotoksesta ja pohtii onko aikaansaamamme tuotos lopulta hyvää vai pahaa. Nina Stenros ja Anu Valve ovat sanan mukaisesti heittäytyneet asiaan ja hienolla tapaa tuoneet julki sen mitä myös Käymäläseura Huussi ry haluaa tuoda esiin. Kuivasanitaatio on hyvä ja järkevä vaihtoehto.
Vuoden huussiteko 2008
Kultaisella talikolla KSH palkitsi Pitopalvelu Patakukon yrittäjä Ari Aaltosen Kirkkonummelta.
Aikaisempina vuosina palkinnon saajia ovat olleet tutkijoita, opettajia ja viranomaisia, mutta nyt saajaksi valittiin yrittäjän, joka on pistänyt asian kuntoon – näkyvästi ja julkisesti – ottamalla kuivakäymälät käyttöön ravintolassa ja kesäkahvilassa. ”Ratkaisu on esimerkillinen, ennakkoluuloton, ympäristöystävällinen ja antaa toiminnasta ympäristömyönteisen kuvan” Käymäläseura Huussi ry:n hallitus perustelee valintaa.
Patakukko tarjoaa viihtyisät puitteet niin pieniin kuin suuriinkin yritys- ja perhejuhliin. Sen 100-vuotiaan navetan sisätilat ovat kokeneet vastikään muodonmuutoksen. Tiloissa on muun muassa tanssilattia, baari ja ulkoterassi. Tarjoilusta vastaa Pitopalvelu Patakukko 12 vuoden kokemuksella. Kesäkahvila tarjoaa mahdollisuuden nauttia maaseudun rauhasta ja maukkaista leivonnaisista.
Itse käymälät sijaitsevat erillisessä erkkerissä. Yläkertaan sijoitettiin ravintolan asiakasmäärän edellyttämä määrä käymälöitä. Niissä jokaisessa on käymäläistuin ja käsienpesupiste. Vettä käytetään vain käsienpesuun, käymälän huuhteluun sitä ei käytetä. Erkkerin alaosaan on rakennettu kompostitila, missä käymäläjäte saa muhia mullaksi.
Vuoden huussiteko 2007
Kultaisella talikolla palkittiin Turun Puutorin vessassa uskalias DT -teknologian edistäjä Jukka Lindroos, jonka vuonna 1992 perustama PikkuVihreä Oy on alusta lähtien esitellyt ympäristölle ystävällisiä jätteiden käsittelyratkaisuja. Koulutuksen, näyttelyiden, messuesiintymisten ja aktiivisen tiedotuksen keinoin Lindroos on esitellyt vesivessan korvaavia käymäläratkaisuja ja ympäristöä säästäviä hajajätevesien käsittelyjärjestelmiä. PikkuVihreä on vuosien kuluessa toimittanut tuhansia toimivia kuivakäymäläratkaisuja Suomeen ja maailmalle. PikkuVihreän kehittämät tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta kehitysmaissa.
Käymäläseura Huussi ry haluaa nostaa esiin käymäläarjen kehittäjiä. Käymälöinti on välttämätön osa arkea, ja jokainen toivoisi tapahtuvan siisteissä ja hajuttomissa tiloissa. Suomalaiset myös haluavat tietää, mitä tapahtuu käymäläjätteelle tai jätevesille. Yhdistys liittää jätteen sisältämien ravinteiden hyödyntämisen kokonaisuuteen, jota kutsumme nyt DT-teknologiaksi.
Vuoden huussiteko 2006
Palkinnon sai ulkoasiainministeriön globaaliasioiden osaston kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö.
Yksikön toimialaan kuuluvat muun muassa kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ja YK:n ympäristöohjelman eteenpäin vieminen mukaan lukien vesi- ja sanitaatiokysymykset. Yksikkö on toimillaan lievittänyt maailman sanitaatio-ongelmaa tukemalla kuivasanitaatiota muiden vesi- ja sanitaatiohankkeiden rinnalla.
Vuoden huussiteko 2005
Vuonna 2005 Kultainen talikko luovutettiin ansioituneelle dry toilet –teknologian edistäjälle, Tampereen ammattikorkeakoululle.
Tampereen ammattikorkeakoulu on ottanut kuivasanitaation mukaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa esimerkillisellä tavalla. Yhteistyötä on tehty Käymäläseura Huussin kanssa monin eri tavoin, koulu on myös levittänyt aktiivisesti tietoa DT-teknologiasta ja edistänyt niin sen kehitystä kuin julkisuuskuvaakin.
Vuoden huussiteko 2004
Vuonna 2004 Kultaisen talikon saaja oli tutkija Sirkka Malkki Työtehoseurasta. Sirkka Malkin pitkäaikainen työ kuivakäymälöiden tutkimuksen parissa Työtehoseuran maa- ja metsätalousosastolla sai Käymäläseura Huussi ry:n ojentamaan hänelle palkinnon. Malkki on tehnyt tutkimusta sekä ulosteiden hyötykäytöstä että käyttäjäkokemuksista.
Vuoden huussiteko 2003
Vuonna 2003 palkinnon sai Västanfjärdin kunnan ”Päästötön kunta” -projekti: Meren rannalla sijaitsevan Västanfjärdin kunnan asukkaille meren ja rantavesien tulevaisuus on tärkein ympäristökysymys. Projektin avulla etsitään keinoja, joiden avulla meri pysyy uimakelpoisena koko kesän. Kunnassa ei ole viemäriverkkoja eikä puhdistamoja, vaan jätevedet puhdistetaan paikallisesti. Kuivakäymälät ja virtsan hyötykäytön tutkiminen ja edistäminen kuuluvat oleellisena osana projektin toimenpiteisiin.
Vuoden huussiteko 2002
Vuonna 2002 talikko ojennettiin Metsähallituksen makkitiimille Makkineuvos Heikki Iisalolle: Metsähallituksen luontorakennetiimin Makkipoikien aktiivisuus ja ennakkoluulottomuus ympäristöystävällisten käymäläratkaisujen ja kompostoinnin toteuttamisessa sekä huussiaatteen levittämisessä oli palkinnon saannin peruste.
Tiimi sai tehdä tätä työtä lähes 8 vuotta, ensimmäinen tiimikokous oli 16.5.-95 Mikkelissä ja viimeinen maasto- ja kokousretki päätettiin 16.5.2003 Tammelassa. Tällöinkin viimeisessä maastokohteessa ja viimeisenä tarkastelun alla oli Torronsuon luontotornin kompostivessa. Pakko oli todeta, että työtä jäi edelleen, eikä viimeistä viisasten kiveä kompostivessoihin ole löydetty vieläkään.