Sanitaatioratkaisun valintaan liittyy monia tekijöitä. Menetelmiä valittaessa on tärkeä kartoittaa käyttäjien sosiaaliset, kulttuurilliset, tekniset sekä taloudelliset taustatekijät. Sanitaatiomenetelmät tulee valita siten, että ihmiset ovat motivoituneita niiden käyttämiseen ja ylläpitoon. Käyttäjien on itse osallistuttava sanitaation suunnitteluun, jotta käyttöön otettavat menetelmät sopisivat juuri heidän tilanteeseensa. Ulkopuolisten sanelemat ratkaisut eivät ole kestäviä ja jäänevät lopulta vaille käyttöä, mikäli ne eivät sovellu paikallisten ihmisten kulttuuriin.
Seuraavassa on esimerkkejä siitä, mitä tietoja kannattaa selvittää sanitaatioratkaisuja suunniteltaessa:
- käyttäjien perustiedot mm. väestöprofiili, ikä- ja sukupuolijakauma, kulttuuritausta
- onko sanitaatioon käytettävissä vettä ja halutaanko sitä käyttää (kulttuuri/uskonto)
- onko alueella olemassa viemäröintijärjestelmää; onko jäteveden puhdistusta järjestetty; mahdollisen viemäröinnin reitit ja jätevesialtaat
- millainen maaperä on (maalaji, kovuus, vedenläpäisevyys); onko maaperä vaikea kaivaa; onko kaivamiseen tarvittavaa työvoimaa ja välineitä; tarvitaanko kuoppaan tukirakenteita (esim. hiekkaisen maan takia)
- kuinka syvällä pohjaveden pinta ja kallioperä on
- onko lähistöllä kaivoja ja/tai pintavesilähteitä, vesivarastoja ja jakelupisteitä
- millainen ilmasto on; sataako alueella paljon ja muodostuuko siellä suuria pintavalumia
- olemassa olevien sanitaatiotilojen laatu ja etäisyydet niihin, muut ulostamispaikat
- kiinteiden jätteiden kaatopaikat
- hautauspaikat
- millaiset taloudelliset resurssit on käytettävissä sanitaation parantamiseksi, kuka vastaa rakentamisesta ja käytön aikaisesta huollosta ja ylläpidosta, onko alueella olemassa säädöksiä sanitaatiosta ja jos on, niin millaisia
- onko ihmisillä tietotaitoa käymälöiden rakentamiseksi ja hygienian parantamiseksi
- millainen on käymäläjätteen käsittelykulttuuri
- koetaanko käymäläjäte vaaralliseksi tai muuten vaikeaksi käsitellä
- millaiset ovat virtsan erittelymahdollisuudet ja mahdolliset virtsan käyttökohteet
- millainen maaperä on viljeltävänä; onko käytettävissä keinolannoitteita
- minkälaista ulostustapaa käytetään (kyykky, istuva); käytetäänkö erillistä urinaalia; onko käytettävissä erottelevaa istuinta tai voidaanko niitä mahdollisesti valmistaa paikallisesti.
Väestönjakauma ja sen mahdolliset tiedossa olevat muutokset alueella on tärkeä selvittää, jotta voidaan laskea tarvittavien sanitaatiotilojen määrä. Sen lisäksi on selvitettävä eri väestöprofiilit, kuten ikä- ja sukupuolijakauma, koska eri ryhmien tarpeet poikkeavat toisistaan. Alueen fyysiset ominaispiirteet kuten ilmasto, maalajit, pohjavesi, olemassa olevat vesi- ja sanitaatiopaikat jne. kannattaa kirjata mahdollisimman tarkasti ylös ja merkitä paikat karttaan, josta kaikki projektiin vaikuttavat ominaispiirteet voidaan helposti todeta. Kartan ei tarvitse olla mittakaavassa, mutta jatkoa ajatellen se kuitenkin helpottaa tulevia muutoksia ja suunnitelmia.
Maaperän laatu on yksi tärkeimmistä sanitaatioprojekteihin vaikuttavista alueen ominaisuuksista. Kova maaperä voi estää tai vaikeuttaa huomattavasti käsinkaivuuta, kun taas hiekkaperäinen maa voi sortua kaivettaessa. Saviperäinen maaperä taas estää imeytymisen lähes kokonaan tai hidastaa sitä liikaa.
Pohjaveden korkeus on myös yksi huomioitavista tekijöistä. Alueilla, jossa pohjaveden pinta on korkealla, ei perinteisiä kuoppakäymälöitä voida käyttää. Myös vuodenaikojen mukaan tapahtuvat pohjaveden pinnan korkeusvaihtelut tulee ottaa huomioon. Käymälän sijaintia valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesilähteiden sijaintiin.
Ilmasto vaikuttaa erityisesti sadantaan ja sitä kautta mahdollisiin valumiin sekä käymäläjätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Olemassa olevat sanitaatiopaikat, niiden kunto ja käyttö on myös syytä selvittää perusteellisesti, ennen kuin alueella tehdään uusia käymälöitä. Varsinaiseen rakennustyöhön vaikuttaa erityisesti taloudelliset tekijät ja asukkaiden tietotaito.
Käymäläjätteen käsittely ja muut kulttuuritaustat tulee selvittää tarkoin, jotta osattaisiin valita paikalliseen kulttuuriin parhaiten sopivat tekniset ratkaisut ja mallit. Kulttuurissa vallitsevia toimintatapoja voidaan yrittää muuttaa koulutuksen avulla, mutta tällöin on huomattava, että tulokset tapahtuvat yleensä hitaasti ja asteittain.
Muihin alueen organisaatioihin ja niiden avainhenkilöihin on hyvä luoda yhteyksiä. Tällä mahdollistetaan jo olemassa olevan informaation saaminen ja jakaminen eri organisaatioiden kesken, päällekkäisyyksien välttäminen toiminnoissa sekä tarpeeton jännitys eri organisaatioiden välillä. Kunnon baseline study eli perustutkimus on paikallaan ennen laajemman projektin aloittamista, jotta käymälöitä tullaan myös käyttämään, siivoamaan, tyhjentämään ja huoltamaan.
Tehtävä 2:
Lataa baseline study -lomake koneellesi ja täytä sitä sen verran kuin tuntuu mielekkäältä. Asetu hankealueellasi elävän ihmisen asemaan ja kuvittele, että täyttäisit lomakkeen hänenä. Tai sitten voit käyttää alla olevia kuvitteellisia esimerkkihankkeita; oleellista on, että mietit, mitä tietoa perustutkimusta varten kerätään.
1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa
2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan
3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella