Perinteisesti tiedonkeruu tapahtuu kynän ja paperin avulla, tutkijat haastattelevat asukkaita merkiten kaiken tiedon lomakkeille ja kaavioille. Silloin tällöin sivuja hukkuu, käsialasta ei saa selvää tai keliolosuhteet tuhoavat muistiinpanoja, myös tiedon muuntaminen digitaaliseen muotoon on raskasta, aikaavievää työtä.
Tiedonkeruu matkapuhelimen avulla on lisääntynyt merkittävästi perinteisen kynä-paperi-yhdistelmän rinnalle kehitysmaissa, puhelimien määrän ja erilaisten palveluiden lisääntymisen myötä. Puhelimen etuja ovat muokattavuus ja mukautettavuus, tulosten seuranta onnistuu lähes reaaliajassa, sekä mahdollisten muutosten teko on helppoa.
Etelä-Afrikan eThekwinissä on muutaman vuoden ajan vertailtu tideonkeruuta perinteisesti ja matkapuhelimen avulla. Se antaa pohjaa arvioida kummankin tavan etuja niin laadun, seurattavuuden kuin eettisyydenkin näkökulmasta. Paperille tietoa kerätessä ongelmaksi voivat muodostua esimerkiksi haastattelijan huono käsiala, väärin merkatut vastaukset tai kysymysten ohittaminen. Matkapuhelimen käytössä ei ilmene samoja ongelmia. Haastattelijoiden koulutuksen tarve näin ollen vähenee, mutta softan ohjelmoijan vastuu kasvaa. Ohjelmoijan virheestä johtuva vika huomataan nopeasti, kun taas haastattelijan tekemän virheen paikantaminen datavirrasta on usein melko aikavievää. Yleensä tietoa kerättäessä tutkija saa päivän päätteeksi tulokset läpikäytäväkseen ja tarkistettavakseen, tämä saattaa aiheuttaa ylimääräisiä kuluja. Kun tieto liikkuu mobiiliverkossa, on se tutkijan läpikäytävissä ja tarkistettavissa lähes reaaliajassa. Analysointityökalun avulla tutkija huomaa vika- ja puutekohdat nopeasti, ja voi tarvittaessa olla yhteydessä haastattelijaan virheen korjaamiseksi.
Myös tiedon siirtely paikasta toiseen helpottuu mobiiliratkaisun myötä, kun haastattelijoiden ei tarvitse konkreettisesti palauttaa materiaaleja. Toimiva ja kattava mobiiliverkko on avainasemassa puhelimen avulla tietoa kerätessä.
Tutkimuksissa, jotka pohjautuvat haastatellen kerättyyn tietoon, suurimmat menoerät ovat lähes poikkeuksetta henkilöstö- ja matkakulut. Jos henkilöstö pystytään palkkaamaan läheltä tutkimuksen kohdealuetta, matkakuluissa säästetään mobiililaitteiden mahdollistaessa harvemmat toimistokäynnit.
Mobiililaitteiden valmistelu tai ohjelmointi ei vie merkittävästi aikaa eikä kuluja sekä korjaukset ja lisäykset sisältöön on helppo toteuttaa. Paperin määrä vähenee.
Perinteisesti totetutettu tiedonkeruu vaatii koulutetumpaa henkilökuntaa muun muassa syöttämään tietoa ja korjaamaan virheitä, ja tämä vie huomattavasti enemmän aikaa. Mobiililaitteella tieto voidaan syöttää heti esimerkiksi Exceliin, jolloin mahdolliset virheet on helppo huomata ja korjata. Valinta tapojen välillä ei ole niin yksiselitteinen, käytännön kokemuksesta huomasimme, että perinteinen tiedonkeruu sopii paremmin lyhytaikaisiin ja pieniä kohderyhmiä käsitteleviin tutkimuksiin, tai kun tulosten tarkistaminen usein on tarpeen.
Mobiiliteitse tiedon kerääminen on yleisesti paljon mukautettavampaa ja joustavampaa. Se sopiikin paremmin suuremmilla alueilla toteutettaviin, pidempiaikaisiin tutkimuksiin ja tilanteisiin joissa jatkuva yhteydenpito haastattelijoihin ei ole mahdollista. Mobiililaitteilla kyetään toteuttamaan monimutkaisempia tutkimuksia luotettavammin, mutta se ei kuitenkaan poissulje haastattelijan tai ohjelmoijan tekemiä virheitä. Jos tutkimus toteutetaan suhteellisen pienellä alueella pienelle kohderyhmälle, on yksinkertaisempaa ja halvempaa pitäytyä perinteisessä paperiteitse tapahtuvassa tiedonkeruussa. Molemmissa tavoissa on tärkeää pitää mielessä että tiedon laatu riippuu siitä kauanko aikaa on käytetty suunnitteluun, harjoitteluun ja testaamiseen. Myös kysymysten selkeyteen tulee kiinnittää huomiota.