YK:n johdolla sovittuja vuosituhattavoitteita pidetään yhtenä maailman suurimmista ponnistuksista kehitysmaiden olojen parantamiseksi. Mitään muita kehitystavoitteita ei ole kannatettu yhtä laajasti eikä määritelty yhtä yksityiskohtaisesti. Myös tuloksia on tullut, mm. äärimmäistä köyhyyttä on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Sanitaatiossakin on tapahtunut edistystä: katso esim. täältä, miten käymälöiden määrä on lisääntynyt Intiassa vuosien 2001 ja 2011 välillä. Sanitaation edistämisessä yksi tärkeä työkalu oli ns. sanitaatiotikkaat, joissa usein tikkaiden ylimmällä askelmalla sijoitettiin vesivessa.
Sanitaation osalta vuosituhattavoitteet jäävät saavuttamatta noin 8%:lla. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin vielä huonompi. Kun havahduttiin siihen, että sanitaation suhteen ollaan jäljessä tavoitteista, tuli kiire saavuttaa tuloksia ennen määräaikaa eli vuotta 2015. Tämä ei kannustanut osallistavaan suunnitteluun tai innovaatioihin. Kun kerättyä dataa lisäksi alettiin tarkastella tarkemmin, havaittiin että monin paikoin se on ollut epäluotettavaa. Yksi suuri ongelma on se, että slummit ja monet erityisryhmät ovat jääneet vähälle huomiolle kehityksessä, koska niiden suhteen sanitaation edistäminen on ollut erityisen vaikeaa. Ongelmallisemmaksi tilanteen tekee vielä sekin, että sanitaation edistymistä on mitattu pääasiassa vain käymälöiden määrällä eikä niiden käytöstä, toimivuudesta, kestävyydestä tai käymäläjätteen asianmukaisesta käsittelystä ole kattavaa tilastoa.
Uusissa Post 2015 -tavoitteissa näihin ongelmiin on kuitenkin havahduttu. Keskiöön nousee teknologian sijaan käymälöiden toiminnat. Periaatteina tulee olemaan universaalius eli kaikkien väestöryhmien huomioiminen; saatavuudesta (coverage) siirrytään käytön (usage) mittaamiseen; jäteveden puhdistus / käymäläjätteen käsittely sisällytetään mukaan asianmukaisen sanitaation määrittelyyn. Ajattelun muutosta voisi kuvata hyvin sanitaatiotikkaiden muuttuminen teknologiaperustaisista toimintaperustaisiksi, joista tässä Huussi ry:n teettämä kuva sellaisista.
Samaan aikaan, kun käymälöitä ei ole saatu ihmisten käyttöön, kännykät ovat yleistyneet valtavasti. Lue seuraavaksi täältä, miten kännyköitä voi hyödyntää sanitaation edistämisessä.
Tehtävä 5:
Tutustu Post 2015 -tavoitteiden luonnokseen sanitaation osalta täällä. Mieti, miten tavoitteiden muuttuminen muuttaa lähestymistäsi sanitaation edistämiseen omassa hankkeessasi.
Lähteet:
Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), 269-282.
Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), 3-12.
Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum. http://www.globalwaterforum.org/2012/12/18/unreliability-in-sanitation-monitoring-analysis-of-east-african-urban-data/