Puhdas vesi, asianmukainen sanitaatio ja hygienia (WASH) on elämän perusedellytys ja ihmisoikeus. Valitettavasti erityisesti sanitaation osalta vuosituhattavoitteita (MDG) ei saavutettu, ja edelleen noin 2.4 miljardia on vailla asianmukaista käymälää. Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) numero kuusi mukaan kaikkien maiden tulee varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä. Puhdas vesi – ja sanitaatio liittyvät välittömästi tai välillisesti myös moniin muihin tavoitteisiin, kuten ruokaturvaan (tavoite 2), terveyteen ja hyvinvointiin (tavoite 3), koulutukseen (tavoite 4), tasa-arvoon (tavoite 5), energiaan (tavoite 7) ja kaupunkien ja yhteisöjen kehittymiseen (tavoite 11).
Ulkoasiainministeriö myönsi Käymäläseura Huussi ry:lle viestintä ja globaalikasvatus-rahoituksen kaksivuotiseen Vedellä ja sanitaatiolla kestävää kehitystä -hankkeeseen. Hankkeessa pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta ja vaikuttamaan veteen- ja sanitaatioon liittyviin asenteisiin ja nostamaan niiden yhteiskunnallista statusta Suomessa osana globaalien ympäristö- ja sosiaalisten ongelmien ratkaisua. Hankkeessa tuotetaan materiaalia SDG:n tavoitteeseen 6 liittyen ja järjestetään koulutusta ja keskustelutilaisuuksia järjestöille ja yksityiselle sektorille (erityisesti alalla toimiville yrityksille). Erityisenä osa-alueena hankkeessa on sanitaation esteettömyys ja sanitaation ulottaminen erityisryhmille.
Työpaja
Käymäläseura Huussi ry järjestää kestävän kehityksen tavoitteeseen numero 6 (vesi ja sanitaatio) liittyvän työpajan TIISTAINA 9.1.2018 klo 12.30-15.30 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n tiloissa Hermannin rantatie 2 A, Helsinki.
Työpajan ensimmäinen osa järjestettiin maailman käymäläpäivänä 19.11.2017, jolloin käsiteltiin lähinnä tavoitteen paikallista tasoa ja toisessa osassa käsitellään lähinnä kansallista ja kansainvälista tasoa. Referoimme toisessa työpajassa lyhyesti ensimmäisen työpajan päätelmät.
Työpajan tavoitteena on kerätä materiaalia Suomi ja Agenda 2030 – seurantaraportin toiseen osaan, jota työstetään syksyn ja kevään aikana eri järjestöjen toimesta. Seurantaraportti on vaikuttamistyön väline, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa kestävän kehityksen tilasta Suomessa ja ennen kaikkea tarjoaa vinkkejä ja suosituksia päätöksentekijöillemme. Tänä vuonna julkaistu raportin ensimmäinen osa sai hyvin huomiota ja se toimitettiin mm. kaikille kansanedustajille. Raporttehin voit tutustua täältä.
Raportti julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi, joten siitä on iloa myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sitä jaetaan mm. Maailma kylässä -festivaaleilla ja seuraavan High Level Political Forumin yhteydessä kesällä 2018.
Käymäläseura Huussi ry on ottanut vastuulleen tavoitteen 6 tarkastelun raportissa. Kutakin tavoitetta käsitellään raportissa kolme sivun verran siten, että paikallisesta, kansallisesta ja globaalista tasosta kustakin on yksi sivu. Kullakin sivulla on seuraavat osiot: (1) mikä on tilanne nyt, (2) mitä kohti tulisi olla menossa (3) konkreettiset vinkit, mitä Suomen tulee tehdä.
Työpajat ovat loistava mahdollisuus alan toimijoille ja asioista kiinnostuneille keskustella, missä Suomi menee vesi- ja sanitaatiokysymyksissä kansallisesti ja kansainvälisesti, ja päästä osallistumaan tärkeän raportin työstämiseen yhdessä alan toimijoiden kanssa! Jotta raportista saadaan kattava, upeata olisi, jos saisimme työpajoihin osallistujia kaikkien tasojen toimijoista (paikallinen, kansallinen ja globaali) niin kunnalliselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Jokaisen panos on yhtä tärkeä, joten olet toki tervetullut mukaan, vaikka sinulla ei olisikaan kokemusta aiheesta tai alalta, vaan olet kiinnostunut asiasta yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.
Työpajan alustajana toimii yhdistyksen projektipäällikkö Sari Huuhtanen.
Lisätietoa:
Projektipäällikkö
Sari Huuhtanen
sari.huuhtanen(at)huussi.net
p. 045 356 40 99
Taustaa Kestävän kehityksen tavoitteista ja Suomen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta
Vuosina 2000-2015 toteutetut YK:n vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals, MDG) saivat jatkoa, kun uudet Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) vahvistettiin kaikkien YK-maiden kesken YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2015. Kestävän kehityksen tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, kun huomioimme sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat.
Nämä tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle. Tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita, kun taas vuosituhattavoitteet koskettivat vain kehitysmaita. Tämä on siis meidän kaikkien agenda.
Uusia kestävän kehityksen tavoitteita on 17 ja niillä on 169 alatavoitetta. Kestävän kehityksen saavuttaminen edellyttää yhteisiä ja maailmanlaajuisia toimia ja ratkaisuja, myös Suomelta ja meiltä kansalaisilta. YK:n johdolla työstetty kehitysohjelma (Agenda 2030) ulottuu seuraavien 15 vuoden päähän ja astui voimaan vuoden 2016 alusta. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja.
Lisää kestävän kehityksen tavoitteista esimerkiksi Suomen YK-liiton sivuilta tai YK:n kestävän kehityksen englanninkielisiltä sivuilta.
Vesi- ja sanitaatiotavoite
Vuosituhattavoitteiden osalta veteen liittyvä MDG tavoite saavutettiin, mutta sanitaation osalta ei. Uudet kestävän kehityksen tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen 6 löydät kokonaisuudessaan täältä.
Kansalaisyhteiskunnan suositukset Suomen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa on koonnut kansalaisyhteiskunnan suositukset Suomen
Agenda 2030 -toimintaohjelmaan. Suositukset laadittiin avoimissa työpajoissa, joihin osallistui
asiantuntijoita 47:stä organisaatiosta. Veden ja sanitaation osalta päädyttiin seuraaviin suosituksiin:
Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
Puhtaan veden ja kestävän sanitaation tasa-arvoinen saavutettavuus on ihmisoikeus ja kaiken kehityksen perusta.
Globaali suositus: Suomi on vahva vesi- ja sanitaatioalan osaaja. Järjestöjen paikallistuntemus ja oikeusperustainen lähestymistapa edistävät kestävien tuloksien saavuttamista ja vahvistavat myös alan yritysten onnistumismahdollisuuksia kehitysmaissa.
Kansallinen suositus: Jätevesien puhdistusteknologiaa ja valmiutta vastata vesihuollon poikkeustiloihin tulee parantaa. Lainsäädännöllä täytyy varmistaa riittävä vesiensuojelun taso, jossa huomioidaan erityisesti jätevesien ja maatalouden vaikutus vesien laatuun sekä mahdollistetaan turvallinen ja käyttökelpoinen ravinteiden kierrätys. Jätevesien ja ravinteiden kierrätykseen liittyvän tutkimuksen resursointi on taattava. Kannustimien kautta tulee lisätä veden käytön tehostamista ja kierrätyksen lisäämistä kotitalouksissa ja teollisuudessa.
Paikallinen suositus: Talous- ja teollisuusveden säästämiseen ja kierrättämiseen liittyvää tietoisuutta on lisättävä. Lämpimän veden käyttöä on rajoitettava energiankulutuksen vähentämiseksi ja kuivakäymälöiden käyttöön on kannustettava. Paikallistasolla on edistettävä resurssitehokkaiden hajautettujen vesi- ja jätevesijärjestelmien käyttöä. Jätevedenpuhdistamojen kapasiteetin tulee olla kunnossa niin, että ohijuoksutuksia ei tapahdu.
Järjestöjen suositukset koko Suomen Agenda-30- toimintaohjelmaan näet täältä.