Keväällä 2006 alkaneen ZASP-hankkeen tarkoituksena on parantaa Kalokon heikkoa sanitaatiota ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta rakentamalla mm. kuivakäymälöitä, vesipisteitä ja antamalla hygieniakasvatusta ja muuta tarvittavaa koulutusta. Hankkeen (2006-2013) päärahoittajana toimii ulkoasiainministeriö.
Hanke-alue
Kaloko sijaitsee Sambian keskiosassa, Copperbeltin provinssissa, noin 70 km Ndolasta etelään. Sen pinta-ala on noin 260 km2 ja sen 11 kyläkeskittymää asuttaa noin 10 000 ihmistä. Hanke-alueella on kolme isompaa koulua sekä klinikka, koulutuskeskus ja useita pieniä kyläkouluja. Paikallisena yhteistyökumppanina toimii Kaloko Trust Zambia.
Lähes 60 prosentilla alueen asukkaista ei ole käytössään käymälää. Osassa kouluista ei ole lainkaan käymälöitä tai ne ovat huonokuntoisia. Avoimeen maastoon ja vesiin ulostaminen levittävät tehokkaasti taudinaiheuttajia ja luovat otolliset olosuhteet loisten lisääntymiselle ja leviämiselle. Lasten on hankala käydä koulua, kun koko päivän aikana ei pääse käymälään. Pidättäminen ja epähygieeniset olot aiheuttavat muun muassa virtsatietulehduksia.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeella pyritään parantamaan alueen heikkoa sanitaatiota ja lisäämään ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta. Konkreettisesti tämä tarkoittaa käymälöiden rakentamista ja hygieniakasvatusta. Ensimmäisenä rakennuskohteena ovat koulujen käymälät.
Rakennettujen käymälöiden ja hygieniakasvatuksen toivotaan toimivan alkusysäyksenä hygieenisen käymäläkulttuurin luomiseksi. Tavoitteena on innoittaa asukkaat rakentamaan toimivia kuivakäymälöitä perheilleen. Pyrkimyksenä on myös lisätä käymäläjätteen käyttöä lannoitteena ja siten parantaa viljelyolosuhteita alueella. Käymäläjätteen hyödyntämistä tutkitaan ja sen käyttöä testataan. Samalla hälvennetään mahdollisia epäluuloja käymäläjätteen käyttöä kohtaan erilaisten koulutusten avulla.
Toimintamalli sanitaatiohankkeille
Olennainen osa projektia on sanitaatiohankkeen toimintamallin luominen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten paikallinen kulttuuri otetaan huomioon sekä koulutuksia että käymälöitä suunniteltaessa. Tärkeää on myös kehittää hyviä menetelmiä käymälöiden rakentamiseen paikallisista materiaaleista. Käymälöiden hoitoon ja lopputuotteen (kompostin/mullan) hyödyntämiseen tehdään selkeät toimintaohjeet.
Ota yhteyttä:
Projektipäällikkö Sari Huuhtanen
sähköposti: sari.huuhtanen(at)huussi.net
puh: +358 45 356 4099
Hankekuulumisia
Tällä sivulla on kuulumisia Sambian kuivasanitaation kehittämishankkeen eri vaiheista. Sivun alaosasta löydät linkattuina hankkeeseen liittyvät matkakertomukset, kummikirjeet, vuosiraportit ja -arvioinnit sekä tutkimukset ja lopputyöt.
Vuosi 2013
Hankkeen viimeisenä vuotena pyritään varmistamaan pysyvien hanketulosten siirtyminen ja toimintojen jääminen hankealueen toimijoiden (sanitaatioklubit, keskuskomitea, Kaloko Trust) vastuulle. Erityisen tärkeäksi on osoittautunut keskuskomitean rooli ja sen status sanitaatiotoimijana pyritään virallistamaan. Komitea on hankkinut maata läheltä Kaloko Trustin toimistoa ja pyrkii viimeisenä hankevuotena saamaan pystyyn oman toimiston ja testipellon, jolla voi osoittaa käymäläkompostin ja virtsan lannoitevaikutusta. Komitealle on hankittu tiilipuristin, jonka avulla se voi tehdä savitiiliä käymälärakennuksiin.
Käymälöiden rakentamista jatketaan hankkeen loppuun saakka. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta kotitaloutta käyttämään kuivakäymälää. Suurin osa rakennettavista malleista on kotitalouksien halpamallia, jossa asukkaat rahoittavat itse tiilet ja osan muista rakennusaineista. Tarvittavia koulutuksia ja materiaalia tehdään, jotta myös jatkossa sanitaatio- ja hygieniatietoisuus alueella leviää.
Viimeisenä vuotena on myös tärkeä varmistaa, että hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja toimintamalli tulevat huolellisesti dokumentoiduksi. Näin hankkeen onnistumisia ja haasteita voidaan käyttää hyväksi myös tulevia hankkeita suunniteltaessa ja toteuttaessa.
Vuosi 2012
Käymälöiden rakentaminen alueella jatkuu edelleen, pääasiallisena kohteena kotitaloudet. Klubien toimintojen kehittämiseen ja erityisesti niiden varainkeruuseen kiinnitetään vuoden aikana erityistä huomiota kestävyyden takaamiseksi. Koulutuksia jatketaan ja keskuskomiteaa vahvistetaan. Alueella vierailee mm. ryhmä Zimbabwesta ja Käymäläseura Huussi ry:n Swazimaan hankkeesta. Elokuussa hanketyöntekijä osallistuu Dry Toilet -konferenssiin Tampereella ja marraskuussa Sambian vesifoorumiin Lusakassa. Suomalaiset opiskelijaharjoittelijat tekevät alueella mm. tutkimusta klubeista ja hankkeelle toteutetaan 1-2 pro gradu -työtä.
Vuosi 2011
Vuonna 2011 Kalokossa keskitytään sanitaatioklubien ja vesikomiteoiden vahvistamiseen ja koulutuksiin. Rakentamista jatketaan pääosin kuivakäymälöiden halpamallien osalta (kotitalouksiin), myös muutamia isoja käymälämalleja tehdään mm. edelleen kouluille, joissa tarve on todella suuri. Halpamallin saamisen edellytyksenä on, että kotitalous kerää perustuksiin tarvittavat aineet (kiviaines, hiekka ja vesi) sekä polttaa itse tarvitsemansa tiilet. Näin varmistetaan se, että perhe on todella valmis sitoutumaan käymälän rakentamiseen ja hoitamiseen.
Toukokuun lopussa hanke haki kolmen vuoden jatkoa ulkoasiainministeriöstä. Hankepäätökset saadaan arvioiden mukaan joulukuussa.
Vuoden 2011 loppuun mennessä rakennettiin 21 käymälää, joista 6 yksikköä yleisiin kohteisiin ja 15 perheisiin. Yhteensä käymälöitä vuoden 2011 lopussa alueella oli siis 44. Jokaisella kyläalueella on vähintään yksi käymälä.
Projekti järjesti vuoden aikana 18 hygieniakoulutusta ja toteutti vähintään 26 muuta tapaamista. Vuoden aikana näihin tapahtumiin osallistui lähes 900 ihmistä. Toimivia sanitaatioklubeja oli vuoden 2011 lopussa 14, joissa toimi 194 jäsentä (104 naista ja 90 miestä). Kylissä toimimisen lisäksi klubit mm. tekivät vierailuja toisiin klubeihin kokemusten vaihtamiseksi. 14:stä klubista yhdeksällä oli testipuutarha. Vuoden aikana alueella oli TAMK:sta kolme opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät mm. hankkeeseen liittyviä selvityksiä, koulutuksia sekä GPS-paikannusjärjestelmän käymälöille ja vesipisteille.
Joulukuussa 2011 hanke sai kahden vuoden jatkorahoituspäätöksen ulkoministeriöstä.
Vuosi 2010
Vuoden 2010 loppuun mennessä alueelle oli rakennettu 26 käymäläyksikköä, suurin osa niistä isoja yksiköitä kouluille ja muihin yleisiin kohteisiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä alueelle valmistui myös 10 porakaivoa käsipumppuineen, joten jokaisella kyläalueella vesitilanne kohentui merkittävästi. Yleensä kaivolla on noin 50-100 käyttäjää/kaivo. Vesikomiteat ovat alkaneet kerätä varoja kaivojen kunnostukseen ja heille on pidetty useita koulutustilaisuuksia kaivojen käytöstä ja kunnossapidosta. Vesikomiteoiden on tavoitteena huolehtia kaivoista lopulta ilman hankkeen tukea.
Syyskuu-joulukuu 2010
Uusi kaivofirma on hankittu tekemään viittä kaivoa. Kaivot tehtiin lokakuussa ja firma olikin erittäin pätevä. Projektipäällikkö oli valvomassa kaivon porausta ja neljän päivän aikana porattiin viisi kaivoa. Poraus oli haasteellista koska auto oli iso ja kunnon teitä kyliin ei ole. Jouduimme raivaamaan käsin isompia esteitä, mm. kaatamaan muutamia puita (kirveellä oli siis töitä!). Käsipumppujen asennus aloitettiin saman tien, joten loppuvuoteen mennessä kaikki kaivot pitäisi olla käyttökunnossa. Vesi löytyi useimmissa paikoissa noin 40-50 metrin syvyydestä. Kaikki rakennettavaksi suunnitellut käymälät valmistuvat ennen sateiden alkamista.
Toukokuu-elokuu 2010
Vanhoja kaivoja on kunnostettu kiivaasti. Workshoppeja on pidetty 11 kyläalueella ja suurin osa aikaisemmin asennetuista kaivoista on saatu käyttökuntoon. Muutamassa paikassa kyläläisten tarvitsee vielä kerätä varaosiin rahaa. Vesikomiteat ovat olleet erittäin aktiivisia ja varainkeruu on saatu aloitettua. Sanitaatioklubilaiset vierailivat Serenjessä ottamassa oppia ekologisesta viljelytavoista mm. puiden käyttöä viljelyksen apuna. Serenjeläiset kävivät puolestaan ottamassa oppia kuivakäymälöistä. Näin toivotaan innostuksen leviävän ja kyläläiset saavat erilaisia toimintamalleja miten kehittää kyliään aktiivisesti.
Maaliskuu-huhtikuu 2010
Sadekauden jälkeen jatkamme rakentamista. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä kuusi yleistä käymälää ja loppuvuodesta kuivana kautena porata lisäksi viisi kaivoa entisten viiden lisäksi. Lisäksi mm. kehitetään vesikomiteoiden toimintaa, kunnostetaan vanhoja kaivoja käyttökelpoisiksi ja opetetaan kaivojen kunnostusta workshopein. Hankkeesta tehdään väliarviointi.
Tammi-helmikuu 2010
Loppuvuonna aloitettu kaivojen poraaminen on ollut hidasta rankkojen sateiden vuoksi. Työ on viivästynyt myös maassa olevan polttoainepulan johdosta. Tämän urakoitsijan kanssa on tehty sopimus viiden kaivon rakentamisesta. Kyläläiset ovat perustaneet vesikomiteat hoitamaan kaivoja ja keräämään rahaa kunnossapitoon.
Vuosi 2009
Touko-kesäkuu 2009
Halpamallin teko on edistynyt hyvin. Lisäksi ollaan rakentamassa kahta “isoa” huussia Kalokon koululle, muita kohteita kartoitetaan. Kaivojen rakentamista varten pyydetty tarjouksia. Tänä vuonna alueelle rakennetaan 4-5 syvää porakaivoa vesiongelman helpottamiseksi. Projektikoordinaattori alueelle juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Maalis-huhtikuu 2009
Uudet harjoittelijat aloittivat maaliskuussa Kalokossa. He suunnittelevat yhdessä paikallisten kanssa kotitalouksiin sopivan “halpamallin”, josta rakennetaan ensin testimalli. Aikaisemman mallin mukaisia huusseja rakennetaan ainakin vielä yleisiin kohteisiin, kuten Kalokon koululle, jossa oppilasmäärä on kivunnut noin 1300. Kun useampi sata heistä vielä asuu viikot Kalokossa, niin huussien tarve on erittäin suuri.
Tammi-helmikuu 2009
Tammikuussa hankkeessa pidettiin suuri workshop (5 päivää), jossa oli kaikenkaikkiaan yli 80 osallistujaa. Innokkuutta asian suhteen todella riittää! Workshopin pääaiheena oli johtajuustaidot, neuvottelutaidot sekä käymäläjätteen käyttäminen. Raportti workshopista julkaistaan näillä sivuilla myöhemmin.
Helmikuussa koulutettiin hankkeeseen uusia rakentajia. Rakentajien koulutukseen osallistui neljä uutta rakentajaa, joista ainakin yksi palkataan hankkeeseen myöhemmin keväällä. Koulutuksen piti rakentaja Lusakan hankkeesta ja koulutuksen aikana rakennettiin yksi käymälä Kalokon torialueelle. Rakentamiseen meni vain kaksi viikkoa, joten rakentajat olivat erittäin ahkeria. Toivottavasti tahti säilyy tallaisena uusien rakentajienkin myötä.
Vuosi 2008
Iloisia uutisia joulukuussa 2008!
Ulkoasiainministeriö myönsi hankkeelle kolmen vuoden jatkon (2009-2011)! Hankkeen toisessa vaiheessa mm. jatketaan koulutuksia hygieniasta ja lannoitekäytöstä, rakennetaan vesipisteitä (käsipumppukaivoja) ja lisää käymälöitä sekä suunnitellaan ja toteutetaan huussin “halpamalleja” kotitalouksiin.
Marras-joulukuu 2008
Tämän vuoden rakentamiset saatiin päätökseen marraskuun lopussa. Valmiina on nyt 11 käymälä-yksikköä, joista 7 on koulujen yhteydessä (osassa paikoista myös health outpostin käytössä) ja 4 health outpostin yhteydessä. 9 kylällä on sanitaatioklubi ja kaikki klubit ovat perustaneet testipellon. Kuluvalla kasvukaudella testataan lähinnä virtsan käyttöä sillä käymälälannoite ei ole missään vielä tarpeeksi valmista. Hankekoordinaattori ja hankkeen arvioija vierailevat alueella marras-joulukuussa.
Hygieniakoulutuksia jatketaan yhteistyössä klinikan kanssa. Koulutukset pidetään lasten kyläklinikkapäivinä, jolloin muutenkin on liikkellä paljon perheitä. Pienet tietoiskutyyppiset koulutukset menevät paremmin perille kuin monen tunnin luennot.
Lokakuu 2008
Rakentaminen Kalokokossa jatkuu. Suomessa suunnitellaan marraskuussa tehtävää hankkeen loppuarviointia.
Elokuu-syyskuu 2008
Elokuussa Sambiaan lähti kaksi uutta opiskelijaa. He ovat hankealueella kolme kuukautta ja heidän tavoitteenaan on vauhdittaa rakentamistöitä. Käytössä on tällä hetkellä seitsemän käymäläyksikköä ja kolmessa kylässä rakennetaan. Rakentamista hidastavat edelleen kuljetusvaikeudet ja nyt ongelma näkyy erityisesti sillä kohteet ovat jopa 40 km päässä Kalokon keskuksesta ja huonojen teiden takana.
Kesäkuu-heinäkuu 2008
Hankekoordinaattori oli Sambiassa reilun kolme viikkoa, mukana myös koordinaattorin perhe ja kaksi opiskelijaa HAMK:ista. He tekevät Sambiassa kolmen kuukauden työharjoittelun. Lue tästä koordinaattorin matkapäiväkirja.
Matkalla tavattiin kylien edustajia, käytiin läpi sanitaatioklubien toimintaa, katsastettiin uudet vessat ja niiden toiminta sekä aloitettiin työt uusien kylien kanssa. Rakentamista aloitettiin viidessä uudessa kylässä. Niissä asukkaat tuntuvat olevan lopulta innokkaampia kuin ensimmäisten kylien asukkaat vaikka ensin eivät osoittaneet kiinnostusta vapaaehtoistöihin. Nyt kun he ovat kuulleet ja nähneet huussien nousevan toisiin kyliin, niin innokkuus on kasvanut.
Heinäkuussa koordinaattori lomaili ja rakentaminen Sambiassa jatkui paikallisten ja opiskelijoiden voimin.
Huhtikuu-toukokuu 2008
Käymälöiden rakentaminen kylissä pääsi jälleen alkamaan sateiden laannuttua. Ndolasta hankittiin iso määrä rakennustarvikkeita, joita kuljetettiin urakalla eri kyliin. Rakentaminen aloitettiin niissä kylissä, joissa ei aikaisemmin vielä ole ehditty vessoja tehdä. Näitä ovat mm. Lumombwen ja Kantolon alue. Tällä hetkellä käyttöön on saatu kaikkiaan kuusi käymäläyksikköä. Huhtikuussa viimeisteltiin ja tilintarkastettiin vuoden 2007 vuosiraportti. Alkuvuoden Kalokokossa lopputyötään tehneet TAMK:in opiskelijat saapuivat Suomeen toukokuun alussa. Loppukesään mennessä saamme heiltä tuloksia virtsan lannoitekäytöstä alueella sekä hankkeen vaikuttavuustutkimuksesta. Molemmat työt julkaistaan näillä sivuilla myöhemmin. Kamoto Community Arts- yhteisöteatteri vieraili Suomessa toukokuussa.
Maaliskuu 2008
Hankekoordinaattori vieraili Sambiassa. Lue matkapäiväkirjasta matkan kokemuksista.
Matkan aikana avattiin uusi Lusakan hanke ja käytiin läpi opiskelijoiden kanssa heidän työtään Kalokossa. Lisäksi suunniteltiin uusia rakennuskohteita keväälle. Maaliskuussa rakentaminen keskittyi edelleen Kalokon koululle sillä tiet ovat vielä sateiden jäljiltä huonossa kunnossa.
Tammikuu-helmikuu 2008
Hyvää YK:n sanitaatiovuotta 2008! Hankkeemme Sambiassa jatkuu. Iloksemme voimme myös kertoa, että ulkoasiaiministeriön ja kummien tuella aloitamme uuden hankkeen, jota tehdään Sambian pääkaupunkiin Lusakaan. Uudesta hankkeesta lisää myöhemmin nettisivuillemme.
Tänä vuonna sateet ovat Sambiassa olleet runsaat. Olemme keskittäneet rakentamistoiminnan Kalokon koululle sadekauden ajaksi sillä kyliin on todella vaikea päästä huonojen teiden vuoksi. Tammikuussa hankealueellamme pidettiin 4 päivän workshop kylälaisten kapasiteetin kasvattamiseksi ja osallistumisen lisäämiseksi. Osallistujia oli 33 henkilöä. Tarvitsemme lisää innokkaita ihmisiä levittämään tietoa kuivakäymälöistä ja hygieniasta. Päämääränä on aktiivisten sanitaatioklubien perustaminen eri kyliin. Helmikuussa kaksi opiskelijaa Tampereen Ammattikorkeakoulusta matkusti Kalokoon. He tutkivat siellä virtsan käyttöä lannoitteena sekä hankkeen vaikuttavuutta.
Vuosi 2007
Marraskuu-joulukuu 2007
Marraskuussa hankekoordinaattori vieraili hankealueella. Matkalla tarkastettiin rakentamisen eteneminen sekä käytiin läpi hankkeen väliarviointia. Arvioinnin perusteella hankkeeseen tehdään pieniä parannuksia. Lopullinen arviointiraportti valmistuu joulukuun loppuun mennessä ja se on valmistuttua saatavissa näiltä sivuilta.
Rakentaminen on sujunut hitaasti mutta varmasti. Pilotti käymäläyksikkö on ollut käytössä kesästä lähtien ja käyttökokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Opettelua tosin kaikki vielä vaatii. Piakkoin käyttöön saadaan 4 uutta käymäläyksikköä Mwaitwassa, Kandulwessa, Kweshassa ja Kasamwassa. Kohteet ovat kouluilla sekä healt outposteilla, joissa pidetään kyläklinikoita ja muita yleisiä tapahtumia. Kalokon koululle (noin 900 oppilasta) aletaan rakentamaan loppuvuodesta 2-4 käymäläyksikköä.
Lokakuu 2007
Lokakuussa hankkeessa toteutetaan väliarviointi. Arvioinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti, GLM:sta (sambialainen Green Living Movement- järjestö). Hankekoordinaattori Sambiaan lokakuun lopulla. Rakentaminen jatkuu edelleen.
Elo-syyskuu 2007
Käymälöiden rakentaminen Sambiassa jatkuu, samoin koulutukset. Koulutustilaisuuksia kylissä oli syyskuun loppuun mennessä pidetty 18, joissa oli yhteensä 1 152 kuulijaa. Hankekoordinaattori työskentelee hankkeessa loppuvuoden pääosin vapaaehtoispohjalta. Hanke-esittely Turun kuivakäymäläseminaarin kehitysmaapäivänä.
Kesä-heinäkuu 2007
Projektikoordinaattori palasi Sambiasta ja opiskelijat jäivät sinne vielä heinäkuun loppuun asti. Matka oli pieniä vastoinkäymisiä (aikataulut, ajoneuvojen hajoaminen, bensan loppuminen jne.) lukuunottamatta onnistunut. Pidimme 10 koulutus/teatteriesitys-tapahtumaa, jossa oli yhteensä lähes 2000 kuulijaa. Mukana oli Kamoto Community Arts-teatteriryhmä. Lisää matkan tapahtumista matkapäiväkirjassa.
Heinäkuussa projektikoordinaattori lomaili. Työt Sambiassa kuitenkin etenivät ja saimme aloitettua hygieniakoulutukset kylissä sekä neljän uuden huussiyksikön rakentamisen. Kaikki sujuu hyvin hitaasti sillä tavaroiden saatavuus ja kuljettaminen tuottavat päänvaivaa. Mutta pyrimme tekemään parhaamme, jotta vuoden loppuun mennessä vähintään alueen kouluille olisi saatu yhdet kompostoivat kuivakäymäläyksiköt.
Maalis-toukokuu 2007
Sataa sataa ropisee Sambiassa eli sateet jatkuvat edelleen. Emme ole vieläkään saaneet käyttöön koehuussiamme sillä sateiden takia sitä ei ole saatu maalattua. Myöskin lomat painavat päälle yhteyshenkilöillämme Sambiassa, yhteydenpito on ollut hiljaista. Palkkasimme hankkeelle uuden paikallisen projektiassistentin, Michelon, ja hän toivottavasti pistää vauhtia asioihin paikallisesti. Hankekoordinaattori matkustaa Sambiaan toukokuussa.
Suomessa sen sijaan on tapahtunut. Hankkeen ensimmäisen vuoden tilintarkastukset ja raportoinnit tehtiin maalis-huhtikuun aikana. Lue vuosiraportti 2006 tästä. Hanke oli myös edustettuna Suomen sosiaalifoorumissa 21.-22.4 ja siellä pidetyssä Sanitaatio kaikille-Utopiaa vai realismia? -seminaarissa.
Helmikuu 2007
Helmikuu toi Suomeen pakkaset ja Sambiassa sadekausi jatkui. Sadetta onkin tullut paljon, mikä on tietysti hyvä paikallisia viljelijöitä ajatellen. Koehuussin valmistumista se sen sijaan on hieman haitannut. Sateiden takia suurimittaisia rakennustöitä ei tosiaan kannata suunnitella tammi-maaliskuulle. Joka tapauksessa edistystä on tapahtunut ja ensimmäinen käymälä on viimeistelyä vaille valmis. Toivottavasti se saadaan käyttökuntoon maaliskuun aikana. Katso kuvia rakentamisen vaiheista kuvagalleriasta.
Vapaaehtoisemme Sambiassa on myös saanut tehdyksi vesitutkimuksen, jossa analysoitiin 11 alueen vesilähteen koliformisten bakteerien (ulosteperäisiä) määrä. Näytteitä otettiin lähinnä niistä paikoista, jonne myös ensimmäiset huussit on määrä rakentaa. Näytekierroksia tehtiin kaksi (kaksi rinnakkaisnäytettä/paikka/kerta), ennen sateiden alkamista joulukuussa ja sadekauden aikaan helmikuussa, jotta nähtäisiin sadekauden vaikutus vesilähteiden tilaan.
Suurimmat bakteeripitoisuudet kuivan kauden aikaan mitattiin Luankunin alueelta jokivedestä (koliformiset kok. 31 700 col/100 ml, e.coli 1700.). Vettä käytetään laajalti alueen kotitalouksissa. Vertailuarvona voidaan kertoa, että Suomen vesijohtovedessä koliformisia bakteereja ei saa esiintyä lainkaan. Kuivan kauden arvoista suurin mitattiin Mwaitwan alueelta avoimesta kuoppakaivosta (26950; 1100). Parhaimmat arvot saivat molemmilla kerroilla Chisapan koulun suojattu käsipumppukaivo, E.Colia ei siellä esiintynyt lainkaan. Tämä osoittaa hyvin sen, että vain kunnon kaivolla juomavesi pidetään terveellisenä ja turvallisena. Jos käymälät ovat kunnossa bakteerien leviäminen ympäristöön ehkäistään jo ennen kuin ne ehtivät levitä juomavesilähteisiin. Vesi ja sanitaatio siis kulkevat käsi kädessä.
Tammikuu 2007
Vuosi on vaihtunut ja projekti jatkuu. Projektikoordinaattori haluaa kiittää kaikkia hanketta tukeneita kuluneesta vuodesta. Olemme saaneet kiitettävästi huussikummeja, lähes 200, joten hankkeen tulevaisuus näyttää lupaavalta.
Ensimmäinen huussi alkaa pikkuhiljaa nousta Kalokossa. Laitan kuvagalleriaan kuvia huussin noususta. Pyrimme käyttämään huussia muutaman kuukauden ajan, jotta mahdolliset ongelmat saadaan karsituksi ennen muiden huussien rakentamista.
Vuosi 2006
Joulukuu 2006
Sambian hanke on aloitettu keväällä 2006. Tämä vuoden aikana Sambiassa on tehty esiselvitys sanitaation nykytilasta ja ihmisten tietoisuudesta sanitaatio- ja hygienia-asioista. Esiselvityksessä on auttanut opiskelija Hämeen ammattikorkeakoulusta, joka vietti alueella lähes kolme kuukautta. Alueen asukkaille tehdyn kyselyn ja muiden alueella tehtyjen tutkimuksien perusteella suunnitellaan koulutuksia ja mietitään akuuteimmat kohteet, joihin kuivakäymälöitä tullaan rakentamaan.
Näyttää siltä, että koulut tulevat rakennuslistalle ensimmäisenä sillä suurimmalla osalla kouluista sanitaatio on surkea. Rakennustoimet pyritään aloittamaan sadekauden jälkeen, huhtikuun tienoilla. Sadekauden aikaan rakentajia on vaikea saada, sillä he työskentelevät kiivaasti pelloillaan sadon saamiseksi eikä olosuhteet (kuumuus ja kosteus) ole muutenkaan suotuisat rakentamiseen.
Projektikoordinaattori kävi alueella marras-joulukuussa. Lue matkakertomus alta. Matkan päätarkoituksena oli antaa koulutusta kylistä valituille ”sanitaatio-eksperteille”, jotka voivat puolestaan viedä tietoa kyliin. Kylissä annetaan koulutusta ja järjestetään sanitaatiokeskusteluja ensi keväänä ja kesän aikana.
Lukemista kootusti:
Matkakertomuksia:
– Matkapäiväkirja heinäkuulta 2010
– Matkapäiväkirja lokakuulta 2009
– Matkapäiväkirja kesäkuulta 2009
– Matkapäiväkirja maaliskuulta 2009
– Matkapäiväkirja marraskuulta 2008
– Matkapäiväkirja kesäkuulta 2008
– Matkapäiväkirja maaliskuulta 2008
– Matkapäiväkirja marraskuulta 2007
– Matkapäiväkirja toukokuulta 2007
– Matkakertomus Sambiasta – Opiskelija Helmi Mentulan hauska matkakertomus Sambian kokemuksista kesältä 2006.
– Sambiassa sattuu ja tapahtuu – Pojektikoordinaattorin matkapäiväkirja matkalta kesäkuussa 2006.
– Projektikoordinaattorin matkakertomus joulukuulta 2006
Kummikirjeitä:
– Kummikirje toukokuulta 2013
– Kummikirje joulukuulta 2012
– Kummikirje elokuulta 2012
– Kummikirje joulukuulta 2011
– Kummikirje elokuulta 2011
– Kummikirje elokuulta 2010
– Kummikirje joulukuulta 2009
– Kummikirje toukokuulta 2009
– Kummikirje joulukuulta 2008
– Kummikirje elokuulta 2008
– Kummikirje joulukuulta 2007
– Kummikirje kesäkuulta 2007
– Kummikirje huhtikuulta 2007
– Kummikirje joulukuulta 2006
Vuosiraportit ja arvioinnit
Vuosiraportit ja -arvioinnit löydät hankemateriaalia -sivulta.
Tutkimukset ja lopputyöt:
– Vesilähteiden tutkimus (2006-2007) (eng.)
Tutkimuksen virtsan käytöstä lannoitteena hankealueella (eng.) ja hankkeen vaikuttavuudesta (eng.) löydät materiaalisivuiltamme, täältä.
