Mitä tehdä kuivakäymälän ravinteikkaille tuotoksille?
Näitä kysymyksiä on tullut paljon Käymäläseura Huussi ry:lle niin Suomesta kuin EU:n alueeltakin. Vastauksia päätettiin koostaa yhdessä hankkeessa, joka rahoitettiin EU:n Leader+ -ohjelmasta. Hankkeen kesto on 1.12.2004 – 31.03.2006 ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Hanke koostuu kolmesta osasta:
1. Sisäkuivakäymälöiden rakentaminen mallikohteiksi Pirkanmaalle
Nykyaikainen kuivakäymälä on toimiva ja hygieninen ratkaisu myös talon sisälle asennettavaksi. Tietoa käyttökokemuksista on kuitenkin verrattain vähän tarjolla. Käymäläseura Huussi ry rakensi osana Leader+ rahoitteista hanketta 10 kpl mallikohteita sisälle asennettavista kuivakäymälöistä vuoden 2005 – 2006 aikana. Käymälät rakennettiin rahoittajan edustajan Kantri ry:n alueella Pirkanmaalla (Kangasala, Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti ja Tampereen haja-asutusalue). Mallikohteiksi valittiin yksityiskoteja, joissa käymälä tulee vakituiseen käyttöön ja lämpimään tilaan.
2. Suomalaisen kuivakäymäläosaamisen vieminen muutamaan EU-maahan
Kuivakäymälöille on paljon kysyntää myös EU:n alueella, ja tietoa kaivataan niin rakennuksista kuin huollostakin. Käymäläseura Huussi ry rakentaa Viroon ja Latviaan mallikohteita suomalaisista kuivakäymälöistä. Samalla tehdään kuivakäymäläoppaat Viroksi, Latviaksi ja Espanjaksi.
3. Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittelyopas
Opas koostettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan jätehuollon ja Raholan siirtolapuutarhan kanssa. Ohjeet olivat koekäytössä Raholan siirtolapuutahassa kesän 2005 ajan. Valmis opas julkaistiin keväällä 2006.
Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittelyopas (pdf, 1,5 Mt)
Suomalaisia kuivakäymälöitä Eurooppaan
Suomalaisesta kuivakäymälätekniikasta uusi vientihitti?
Käymäläseuran edellisessä Leader+ rahoitteisessa hankkeessa Kuivakäymälät Eurooppaan selvitettiin muutamien EU-maiden kuivakäymälöiden käyttöä. Hankkeessa selvisi, että kuivakäymälä tarkoittaa usein varsinkin uusissa EU-maissa haisevaa ruumaa, johon jätteet on kerätty. Kysyntää toimiville kuivakäymälöille oli paljon ja suomalaiset kuivakäymälämallit herättivät runsaasti kiinnostusta.
Tässä uudessa hankkeessa Käymäläseura Huussi ry rakentaa Viroon ja Latviaan mallikohteita suomalaisista kuivakäymälöistä.
Suomalaisia kuivakäymälöitä Viroon
Viroon rakennettiin kolme erilaista kuivakäymälää, joista kaksi on ulkomalleja ja yksi sisäkäyttöön. Samalla tehtiin ohjeet kuivakäymälän huoltajia ja käyttäjiä varten. Myös Viron kuivakäymälöitä koskevaa lainsäädäntöä selvitettiin. Yhteistyökumppanina Virossa toimivat Matsalun kansallispuisto ja Lihula Rahvaülikool. Ulkokäymälät tehtiin Kinksin kylän juhlien viettopaikalle ja Matsalun kansallispuiston Kiidevan satamaan, ja sisäkuivakäymälä tehtiin yksityiseen kotiin
Kinksin käymäläksi valittiin Pikku Vihreän valmistama Green Toilet 330
Ensimmäinen kuivakäymälä rakennettiin Kinksin kylän juhlien viettopaikalle, joka sijaitsee noin 10 km Vörmsistä Tallinnaan päin. Paikalla järjestetään joka vuosi juhannus- ja vappujuhlia sekä muita kylän yhteisiä kekkereitä. Vieressä sijaitsee myös kirkko, jossa ei ole omaa käymälää. Paikalla on mm. nuotiopaikka, kyläkeinu, uintipaikka ja lentopallokenttä.
Kinksin käymäläksi valittiin Green Toilet, sillä se soveltuu hyvin suurenkin joukon käyttöön, eikä epätasainen käyttö häiritse sen toimintaa. Tarvittaessa käyttö voi lisääntyä huomattavastikin. Ohjeista huolimatta käymälän rakentajat tekivät käymälärakennuksesta hiukan liian matalan, joten Green Toilet jouduttiin asentamaan hiukan maan pinnan alle.
Käymälä oli koekäytössä vuoden verran. Koekäytön aikana tarkkailtiin käytön määrää ja hiottiin huoltajan ohjeita. Käymälän toimivuutta käytiin tarkastamassa säännöllisin väliajoin.
Käymälän ensimmäinen astia täyttyi hyvin ensimmäisen kesän aikana. Astia vaihdettiin uuteen keväällä ja täysinäinen siirrettiin kompostoitumaan. Käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä käymäläänsä, eikä käytössä ole huomattu vaikeuksia. Jopa kuiviketta on käytetty hienosti ohjeen mukaisesti, vaikka ajatus oli täysin uusi virolaisille. Suotonestettä on kertynyt varsin vähän.
Kiidevaan asennettiin Biolanin kompostikäymälä
Matsalun kansallispuisto sijaitsee Länsi-Virossa, ja heidän pääsuojelukohteensa ovat linnut. Kiidevan satama on vanha kalastajasatama Matsalun kansallispuistossa. Matsalussa käy paljon turisteja ja heitä varten sinne on rakennettu muutamia uusia ruokokattoisia käymälärakennuksia. Näiden käymälöiden astiat tyhjennetään imuautoilla. Kiinnostus kompostoiviin käymälöihin on suuri paikallisen väestön keskuudessa.
Kyläntalon käymälänä oli vanha itse tehty kompostikäymälä, jonka kapasiteetti ei riittänyt paikalla vieraileville telttailijoille. Uudeksi käymäläksi valittiin Biolanin Kompostikäymälä. Käyttökapasiteetin arvioitiin riittävän, sillä käyttö on kokonaisuutena varsin vähäistä vaikkakin ajoittain vilkasta.
Rakennus on paikallisen valmismökkirakentajan tekemä. He muokkasivat omaa ulkokäymälärakennustaan siten, että Biolanin Kompostikäymälä mahtuu siihen.
Käymälä saatiin käyttöön juhannuksena 2006. Ensimmäisen kesän aikana käymälä täyttyi melkein täyteen asti ja kuiviketta oli osattu lisätä oikea määrä. Jo lokakuuhun mennessä käymäläjäte oli kompostoitunut niin paljon, että käymälä olisi voitu tyhjentää ensimmäisen kerran. Talvella käyttö on kuitenkin vähäisempää, joten tyhjennys päätettiin tehdä vasta keväällä. Suotonestettä kertyi ensimmäisen kesän aikana yksi kanisterillinen (25 litraa). Käymälän huoltajan mukaan käymälässä ei ole ollut kärpäsiä, eikä myöskään hajuja. Ero vanhoihin käymälöihin on selkeä.
Yksityiseen kotiin Ekoletin VS malli
Parin kilometrin päässä Lihulan kylästä sijaitsee yksityisen henkilön omistama vanha talo, jota on remontoitu jo useita vuosia kesämökkikäyttöön. Talo on kivestä tehty. Taloon oli tehty perinteinen virolainen ruuma käymälä, mutta se täyttyi pohjavedellä. Tarvittiin uusi ratkaisu.
Ekoletille tehtiin lattian alle oma tila, johon säiliö asennettiin. Tilan mittauksessa oli käynyt pieni virhe, sillä korkeus oli mitattu valmiin lattian yläpinnasta eikä ponttilaudan alapinnasta. Laite mahtui tilaan juuri ja juuri. Valmistajan antamat asennusohjeet ovat varsin seikkaperäiset, ja niistä oli paljon apua työssä sekä asennuksen valmistelussa. Valitettavasti ohjeita ei ollut kuitenkaan saatavilla viroksi. Eniten asennuksessa pään vaivaa aiheutti suotonesteke-räysastian sijoittaminen käymälän alle. Tasaisella alustalla se liikahti helposti pois paikaltaan, kun käymäläsäiliötä asetettiin päälle. Säiliötä ei voitu myöskään nostaa kovin ylös, sillä korkeutta oli niukasti. Tuuletusputki vedettiin seinän läpi vanhasta tuuletusluukusta.
Vaikka käymälä onkin yksityisessä kodissa, se tulee olemaan yleisölle avoin. Asukkaat tulevat esittelemään käymälää kaikille aiheesta kiinnostuneille.